sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Aina vaan

...Aina vaan ei jotenkin saa avattua sitä bloggeria ja postattua. No, tässä sitä nyt taas ollaan.


*Pieni tilannekatsaus*


Eilen: Vietin kotipäivää, missasin konsertin jonka olemassaolon muistin liian myöhään.

Tällä hetkellä: Kuuntelen kun koira räksyttää jostakin tuntemattomasta syystä toisessa huoneessa.

Huomenna: Taas kouluun, pitää sopia muutamista asioista. Sitä samaa.

Ensi viikolla: Muutamia kokeita (joihin en ole lukenut, upsis) sun muuta.


Muuten elämä ainakin yrittää kohdella mua taas pitkästä aikaa hyvin. *Koputtaa puuta*
Oon löytäny rinnalleni näitä helvetin(kin) tärkeitä ihmisiä, joiden ansiosta jaksan yrittää herätä aamuisin ja raahustaa päivän läpi. Koulu ja syksy potkivat kyllä sitten välillä päähän lujaakin, mutta se kuuluu vissiin asiaan. Motivaation puute on tullut taas tutuksi, mitä ei kyllä kaipais ysiluokan alkupuolella eikä muutenkaan koko kouluvuonna. Stressaan jo nyt liikaa jatko-opinnoista ja ties mistä. Oon samaan aikaan enemmän menossa kuin aikoihin ja omistan liian paljon vapaa-aikaa. Mielen puolella tila on samaan aikaan parempi ja samaan aikaan ehkä vähän huonompikin. Paniikkikohtauksia on alkanut olla enemmän, ihan liikaa. Samoin tekee aina vaan enemmän ja enemmän mieli eristäytyä johonkin nurkkaan ja nukkua siellä vuosi, enemmänkin.
Tai ehkä mä vaan oon liian väsyny.

Ottakaa siitä joku vähän vanhempi kuva, taitaa olla tältä kesältä.



Nyt ei taas aivot toimi, mutta yritän palata tässä jossainvaiheessa ensi viikkoa ihan kunnollisen postauksen kanssa. See ya next time!